Tiiveysmittaus suoritettu

Jukkatalon toimitukseen kuuluu tiiveysmittaus ja samalla lämpökamerakuvaus. Mittaus päästiin nyt tekemään, kun kaikki tekniikan asennukset yläpohjaan oli saatu asennettua ja tiivistettyä. Ja myös Domuksen liukuovi saatiin paikalleen omaan aukkoonsa. Läpivientejä vaativista asioista asentamatta on enää takan piippu.

Tiiveysmittaus oli hyvä tehdä nyt ennen pintojen tekemistä, jos mittauksessa olisi havaittu selviä vuotopaikkoja, joiden takia rakenteita olisi vielä pitänyt avata ja paikkailla.

Talon lämmöntarpeen määrittelevä energiatodistus on omakotitaloissa nykyään pakollinen ja siinä yhtenä oleellisena määreenä on talon ilmanvuotoluku q50, jota tiiveysmittauksella mitataan. Mittaus suoritetaan siis -50 Pa paineessa. Ilmanvuotoluku kertoo rakenteiden läpi karkaavan ilman määrän kuutiometreinä talon kokonaissisämittojen pinta-alaa kohti tunnissa.

Kaikkien uudisrakennusten pitää nykyään päästä vähintään arvoon 4. Vuoden 2010, eli tällä hetkellä voimassa olevien, rakennusmääräysten mukaan suositus on enintään 2, joka on energiatodistuksen laskennassa käytettävä vertailuarvo. Mitattujen uusien omakotitalojen keskimääräinen ilmanvuotoluku on oheisen Vertian sivun mukaan 1.1, eli jo varsin tiivis. Passivitaloksi luokiteltavan talon lukema pitää olla enintään 0.6.

Ilmanvuotoluku kertoo siis käytännössä rakentamisen laadusta etenkin tiivistysten osalta. Passiivitaloluokkaan on kuitenkin aika hankala päästä ilman, että sitä tavoitellaan erityisesti rakenteissa asia huomioiden sekä mm. paremmalla lämmöneristysarvolla (U-arvo) varustettuja kalliimpia selektiivi-ikkunoita käyttämällä.


Olimme tekemässä lähtöä torstai-illan liukuovikatselmukseltamme kotiin, kun pihaan kurvasi puoli seitsemän aikaan illalla kaveri, joka esittäytyi Etelä-Pohjanmaalta tulleeksi tiiveysmittaajaksi. Hän oli ollut päivän aikana kahdessa muussa kohteessa Tampereella ja tuli tuohon aikaan vielä aloittamaan mittauksia meille. Hauskat työajat. Merja lähti kotiin, mutta minä jäin seuraamaan mittauksen tekemistä.

Aluksi kaikki viemärit yms. teipattiin umpeen. Sitten pääoven aukkoon viritettiin kehikko, johon on pingotettu ilmatiivis kangas, jossa on reikä puhaltimelle. Ja sitten vaan mittarit käyntiin ja puhaltimella imettiin taloon 50 pascalin alipaine, jotta vuotokohdat paikantuvat paremmin. Normaalistihan koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa pidetään vain muutaman pascalin alipainetta.



Alustuksen jälkeen meidän tuloksiin. Ilmanvuotoluku pyöri mittauksen aikana 0,70 paikkeilla, eli viralliseksi lukemaksi papereihin tulee varmaankin tuo0,7. Tiiveysmittausraportti toimitetaan Jukkatalolle ja saamme sen sieltä sitten aikanaan.

Olen tuohon ilmanvuotolukuun oikein tyytyväinen, kun emme mitään passiivirakennetta tavoitelleet. Talon lämmitysenergian tarve pitäisi jäädä näin tiiviissä talossa aika matalaksi.

Rakennuslupahakemuksemme liitteenä kesällä ollut energiatodistus oli laskettu talomme mitoilla Jukkatalon keskimääräisestä ilmanvuotoluvusta johdetulla arvolla 1.3, jolla meidän talo putosi juuri ja juuri kahdella pisteellä C-luokan puolelle laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen E-luvulla 149. Tällä oikealla vuotoluvun arvolla ollaan sitten toiseksi parhaassa B-kategoriassa, kunhan energiatodistus lasketaan uudelleen. A-luokkaan ei nykytalolla taida päästä kuin passiivirakenteilla.

Mittauksen suorittaja tarkasteli kaikkia ulkoseinärakenteita mittauksen aikana lämpökameralla löytääkseen vuotokohtia. Mitään vähänkään isompaa ei vaan tahtonut löytyä, mikä oli kuulemma harmillista, kun mittauksessa pitäisi aina löytää vähintään kuusi vuotokohtaa. Tiiveysmittaaja olisi Jukkatalon kanssa sovitusti paikkaillutkin jo samalla löytämiään huonosti tiivistettyjä kohtia, mutta meille ei tarvinnut tehdä mitään.

Mittauksissa vierähti aikaa reiluun yhdeksään illalla, jonka jälkeen minä ajelin 20 minuuttia kotiin, ja mittaajalla oli matkaa kotiinsa Ilmajoelle vielä reilu pari tuntia.

Lämpökamerakuvausta

Tiiveysmittauslaitteisto oviaukossamme.