Eteisen rimaseinä ja muut kuulumiset

Moikka! Vieläkö täällä käy joku toiveekkaana etsimässä uusia postauksia? Edellisestä kirjoituksestani on näköjään kohta 10 kuukautta. No, raksat nyt vaan valmistuvat joskus, ja mennään elämässä eteenpäin uusiin haasteisiin. Ei sillä, että meillä vielä valmista olisi. Lopputarkastustakaan ei ole vielä pidetty. Ehkä nyt (alku)syksystä voisi loput pienet keskeneräisyydet sitä varten hoitaa kuitenkin maaliin.

Eteisen rimaseinä nyt ei liittynyt siihen sinänsä mitenkään. Ideoin joskus jo yli vuosi sitten, että eteisemme kaipaa myös enemmän puuta sopiakseen paremmin muuhun taloomme. Käytännössä kaikkialla muualla joko lattia tai katto on ruskeaa puuta, mutta eteisessä oli kaikki pinnat vain valkoista tai harmaata. Talon rimakattojen kaveriksi päädyinkin suunnittelemaan eteiseen rimaseinän, silti edelleen osan liitutaulumaalatusta alueesta säilyttäen. Yritin kuitenkin toteuttaa rimoituksen pienellä budjetilla, kun täysin ylimääräisestä pelkästä koristeesta on kuitenkin kyse. 

Etsiskelin puutavarakaupoista silloin jo 2019 alkukesällä tuohon materiaaleja, ja valmiit mukavan näköiset rimat olivat kyllä liian kalliita ja homma vähän jäi. Sitten elokuussa 2019 terassin portaiden rakentelun jälkeen tuli idea, että mitäpä jos sirkkelöisi terassilaudoista rimoja, ja testasinkin sitä, mutta lehtikuusi oli kuitenkin liian oksaista ja lopputulos näytti 80-luvun mäntyrimoituksilta. Eeei. Sitten uudestaan paikalliseen puutavarakauppaan katselemaan hyllyjä sillä silmällä, ja päädyin ostamaan reilu parikymmentä tervaleppäistä 3000 mm pitkää ja 90mm leveää oksatonta saunanlaudelautaa hyvin pienellä pyöristyksellä. Noista sai pöytäsirkkelillä tehtyä sopivasti kolme keskenään samanlaista rimaa keskimmäisen pienellä hiomisella. Pitkät rimat on sahattu muutamaa senttiä eteisen huonekorkeutta lyhyempään mittaan 2530 mm, ja lopuista 470 mm pätkistä tehty nuo liitutaulun kohdat. Ko. soirot tuli valmisteltua pääosin jo silloin viime loppukesästä, mutta silloin en jaksanutkaan lopulta kuin maalata osin vaaleamman seinän tasaisen harmaaksi, ja rakennella vain ensimmäisen reilun puolen metrin elementin, joka on kyllä ollut eteisessä paikallaan koko viimeisen vuoden. 

Meinasin ensin kiinnittää rimat viimeistelynaulaimella päältäpäin seinälle kiinnitettyihin seinän värisiin vaakakoolauksiin, mutta naulan jäljet näyttivät testissä turhan tökeröltä näin läheltä katsellen, joten päädyin sitten rakentelemaan seinän elementeistä autotallin lattialla rimat takaapäin niihin samaisiin vaakatukipuihin kiinnitellen. Puulla kun on taipumusta vääntyillä mihin sattuu, niin laitoin seitsemän vaakapuuta. Ja tuo kyykkiminen ja ruuvailu nyt sitten odotti vuoden verran inspiraation iskemistä, kunnes viime viikonloppuna päätin tarttua hommaan typerästi hellekelissä, kun autotallin työtasoa täyttäneet rimatkin ärsyttivät. No sai tallissa sentään olla varjossa...

Tässä muutama rakentelukuva:

Ja tänään seinä sitten valmistui kuvaamiseen riittävästi, kun hain lomalta palatun ensimmäisen toimistotyöpäivän jälkeen kotimatkalla vielä pari listaa liitutaulun aukon viimeistelyyn. Eteisemme näyttää tänään tältä. Nyt on sitten sitä puuta. Yläreunaan tullaan vielä lisäämään jossain vaiheessa Hue-ledinauha valkoisen kulmalistan taakse, ja mahdollisesti kiinnitetään myös valkoinen eteisen peilimme tuohon oikeanpuoleisen rimoituksen päälle. Tähän astihan peili on vain nojaillut seinään. Ja penkki pitäisi uusia, tuo Jyskin paske kun on ollut istumista kestämättömästi rikki lähes uudesta vain kassien säilyttimenä...

Muuten viimeisen vuoden aikana on tapahtunut aika vähän blogin aihepiirin suhteen, ja nekin vähät on instan puolella tullut kyllä pääasiassa kertoiltua jo tuoreeltaan. 

Loppusyksystä 2019 hankimme Mitsubishin LN25-ilmalämpöpumpun Nilanin poistoilmalämpöpumppumme kaveriksi, kun tuo PILP:n sähkökattilalla vesikiertoisen lattialämmityksen lämmittäminen kovilla pakkasilla käytännössä ainoana lämmönlähteenä oli ollut aika arvokasta edellisinä talvina. Ja viime talvi nyt oli sitten tietysti tosi leuto. Mutta ainakin sisällä tuli pidettyä pari astetta aiempia talvia lämpimämpää olohuonepäädyssä, jossa ILP terassin liukuoven päällä puhkui mukavasti lämmintä ilmaa, ja lattialämpöjä sai kiertää vähän pienemmälle. Helteillä viilentämiseen emme ILP:ä oikeastaan ole edes kaivanneet, vaan PILP:nkin viilennys on pitänyt edellisinä kesinä kuuminakin aikoina sisäilman ihan mukavana, kun kaihtimia viitsii pitää etelän puolelta pahimman porotuksen aikaan kiinni jne, mutta toki tuo ILP nyt tarvittaessa tuo viilennykseenkin nopean avun. 

Huhtikuussa päätimme istuttaa syksyllä naapurin rajalle yhdessä lisätyn aronia-aidan kaveriksi samaa aitaa kuitenkin myös kadun puolelle tonttiamme, vaikka autotallin edustalle ei aitaa voinutkaan yhtenäisesti laittaa, koska siinä on tontillamme rajan vieressä sadevesien ja viemärien viivytys- ja tarkistuskaivoja, ja siten osin pelkkää sepeliä ja mursketta. Joten ideoitiin sille kohdalle sitten selvästi erilainen alue erillisenä havuistutusten altaana, ja aroniaa sinne tontin kulmiin. Tässä ne suunnilleen samat instagramiin jo laitetut kuvat toukokuulta, en jaksanut napata tuoreempia. :) Reilun kokoinen kivi tai kaksi tuohon tyhjään kohtaan pitäisi vielä saada jostain... 

  

Vähän sen jälkeen toukokuun lopussa ostettiin tontin takakulmalle keinu, ja ideoitiin samalla sen ympärille selkeää istuskelualuetta erilaisella pohjalla, pergolakatoksella ja nuotiopaikalla. Pergola vaatisi kuitenkin rakennusvalvonnasta luvat, ja jäi nyt ainakin tältä kesältä rakentelematta.. Mietitään ensi keväänä uudelleen. 

Tällaista täällä tänä kesänä. Mukavaa vuoden jatkoa kaikille!