Mikkelin asuntomessut

Viime vuonna Seinäjoen asuntomessuilla käydessämme oli talon pohja suunniteltu ja talokaupat tehty, mutta kaikki sisustusmateriaalien valinnat yms. vielä kuukausien päässä tulevaisuudessa. Seinäjoen talot olivat varsin kalliin suureellisia, ja kuuma viikonlopun messupäivä kului silloin lähinnä jonoissa taloja läpi kulkien ja valokuvia räpsien. Mutta olihan siellä joitain meillekin jo ennestään suunniteltuja yksityiskohtia seassa, mm. märkätilojen mikrosementtejä, pari aamiaiskaappia keittiöissä yms..

Tänä vuonna meinattiin jättää Mikkelin messut väliin, kun matkaa on yli kolme tuntia ja kaikki valinnat on sisälle jo tehty, kun valmistumatta on enää pihan rakentamista (ja autotalli). Ja Merjalla ei ole nyt lomiakaan tässä samaan aikaan allekirjoittaneen kanssa, eikä kesäviikonloppuja ole turhan montaa.. Päädyin kuitenkin lähtemään kaverini Anssin kanssa käymään messuilla, kahden päivän retki samalla geokätköilyyn liittäen.. Kätköilyharrastus kun on ollut itselläni tänä vuonna ihan nollissa.

Tiistaina lähdimme Tampereelta matkaan jo aamuseitsemän jälkeen ja olimme sisällä messualueella noin klo 11. Noin +15 astetta ja lähes tihkusadetta sisältävä päivä oli aika erilainen kuin vuosi sitten messuilla, ja sellaisena asuntomessupäiväksi parempikin, vaikka tämä Suomen kesä muuten onkin ollut mitä on... Jonoja muodostui kuitenkin lähes joka taloon.

Mikkelin asuntomessualue on aika lailla omien unelmieni talon maastossa, kuivaa mäntyistä metsänpohjaa osin varsin komeilla järvinäköaloilla. Ja useimmissa rantarivin taloissa näkymiä olikin sitten käytetty maksimaalisesti hyväksi iiiisoilla ikkunapinnoilla ja liukuovilla järven suuntaan oleville terasseille. Itse kyllä pidän tuollaisesta ratkaisusta tuoda luonto sisään, kunhan sieltä järven suunnalta ei ole suoria näkymiä sisään naapureista. Mutta toki esim. makuuhuone olisi hyvä saada myös pimennettyä, mitä ei kaikissa kohteissa tunnuttu huomioitaneen.

Talo Wave

Noin kolmestakymmenestä kohteesta laskujemme mukaan yli 25:llä terassilla tai pihalla oli poreamme tai parissa palju. Melkoista... Ne haaveet on meiltä kuitenkin haudattu ainakin nyt muutamaksi vuodeksi.

Toinen kierrellessämme laskeskeltu asia oli saarekkeiden tai niemekkeiden määrä keittiöissä. Kokonaan saareke taisi puuttua vain yhdestä messujen pienemmän pään taloista. Aamiaiskaappeja oli myös paljon enemmän kuin vielä vuosi sitten. Kuin myös mustaa väriä keittiöissä ja muissa kiintokalusteissa. Kahdessa messukeittiössä oli käytetty keittiön tasossa samaa graniittia kuin meilläkin :) Mikrosementtiä ei sen sijaan ollut nyt märkätiloissa kuin kahdessa tai kolmessa kohteessa. Niissä se näytti kyllä ihan tyylikkäältä, mutta olisiko trendi jo laantumassa. Muuten laatoituksissa oli muutamia ihan hienoja toteutuksia, taustavalaistu tehostemosaiikki jäi mieleen, mutta ei tullut napattua siitä kuvaa. Ja sitten oli pari aika lailla omaan makuuni erikoista erilaisten laattojen kokonaisuutta... Olen kuitenkin edelleen oikein tyytyväinen meidän vessaan ja kylppäriin. :)

Useimmat messujen talot olivat selvästi viime vuotisia pienempiä, 2-4 makuuhuoneen taloja, joista monissa oli huoneistoneliöitä vain 100-130 luokkaa. Ilahduttavasti osa myös niillä rannan ns. paremmilla tonteilla. Toki nuo ovat oikeiden perheiden tulevia koteja, ja tuon kokoisia talojahan rakennetaan nykyään paljon, kuten mekin. Vain pari kohteista tuntui olevan jo nyt myynnissä, joten muihin rakennuttajat pääsevät vihdoin messujen jälkeen elokuussa muuttamaan.

Kohteiden annettuja Talopelin kustannuslaskelmia piti kyllä vähän ihmetellä, kun pihojen, terassien ja ulkorakennusten rakentamiseen oli mennyt monissa todella paljon rahaa. Ihan pienimpiä lukuunottamatta vähintään 50000, jopa selvästi toistasataa tuhatta useammassa kohteessa, mutta olihan taloissa toki isoja terasseja ja varsin isot tontit. Ja sitten toisaalta itse talojen muuttovalmiit hinnathan eivät kertoneet ihan kauheasti, kun ne eivät sisällä messutalojen erikoisvarustelua ja eihän talotehtaiden mahdollinen muuttovalmis talo muistuta sisäpinnoiltaan luultavasti messutalojen valintoja juurikaan, joten niiltä osin itse talojen hinnat olivat hämäävän edullisia.

Piharakentamisen kustannukset tulevat varmaan meidätkin vielä osin yllättämään ensi vuonna, mutta tehdään pihaa sitten vähitellen vuosien myötä... Tontit oli suurimmaksi osaksi peitetty kuntalla eli siirtovarvikolla, joka toki sopi hienosti mäntymaaston alkuperäiseen ilmeeseen. Mahdollisesti kunttaa voisi meille itsellekin laittaa tontin pohjoisreunalle sulautumaan viereisiin puistokaistaleisiin, eikä ihan kaikkea nurmikoksi.

Terasseja yritin katsella sillä silmällä, kun lopullinen valinta komposiittilaudan ja lehtikuusen välillä on vielä tekemättä. Ja yllätyksekseni komposiitista tehtyjä terasseja näytti olevan todella vähän. Tästä en kuitenkaan osaa vetää sen ihmeempiä johtopäätöksiä.

Kuutisen tuntia vierähti messukohteet kiertäessä nopeasti, mutta kovin paljon ei jäänyt käteen. Toisaalta ihan odotusteni mukaisesti, kun ei kovin moneen asiaan inspiraatiota voinut enää ottakaan. Ja vähintään viidessa talossa stailaukseen käytettyihin Egg-tuoleihin jne. ei ole mitenkään varaa. No, ainakin tuli käytyä vähän jossain kaverin kanssa tämän kaiken rakentamisen jälkeen, ja kierreltyä niillä geokätköilläkin. Heti messualueen läheisyydessä olikin mm. komea hiidenkirnu...